maanantai 28. huhtikuuta 2014

Nyckeln på cykel

Keskustelu Lutakossa:

- Hei, palautan avaimet.
- Osoite? ... Juu, löytyi.
- Tässä kolme asunnon avainta ja autopaikan avain.
- Jaahas. Yksi avain on selvästi teetetty, lukko menee sarjoitukseen. Ilmoitan JVAlle.
- Täh? Teiltä minä nämä avaimet sain...
- Ilmoitamme JVAlle. Tämä on tällä selvä.
- Mihin allekirjoitan...?
- Emme ota allekirjoituksia, tämä on tällä selvä.

Jälkikäteen mietin, että olisi ollut hyvä johonkin jotain kirjata tai allekirjoittaa. Että en ole mitään avaimia teettänyt. Jessus, en olisi kehdannut.

Kuulostellaan, kuuluuko perästä.

sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Kahden asunnon loukosta yhden asunnon kaaokseen

Hei, hei, ilmapatja - toivottavasti en tarvitse
sinua pitkään aikaan uudelleen.
Kaksi yötä takana omassa asunnossa. Toin eilen suurimman osan tavaroista evakkokämpältä kotiin. Kävin tänään hakemassa viimeiset romppeet ja siivosin asunnon muuttotarkastusta varten.

Evakkoasunto - vaikka hyvä asunto olikin - jäi hyvillä mielin taakse. Kaksi kuukautta ilmapatjalla riitti, oli jo ikävä omaa sänkyä. Otin vielä kuvan tyhjennetystä ilmapatjasta. Toivottavasti sitä ei tarvitse uudelleen ainakaan lähiaikoina.

Muuttosiivon tekeminen on kinkkinen juttu. Joitain pieniä tahroja katsoo miettien, että olenko minä todella tuon saanut aikaiseksi vai oliko se jo edellisen asukkaan jäljiltä. Hinkkasin asunnon puhtaaksi ja katselin vielä perään kriittisellä mielellä - jos minä muuttaisin tähän uudelleen, kelpaisiko minulle näin siivottu asunto? Ei kun tuo kulma pitää vielä puunata, tuleva asukas varmaan katsoo juuri tuota nurkkaa ja tuhahtaa närkästyneenä huonoa siivoa. Mitähän se minustakin miettii.

Lattia kiiltelee puhtauttaan -
tai no, aurinko siis paistaa...
Joku aika sitten ystävä puhui omasta muutostaan omistusasuntoonsa. Hän oli siivonnut kaappeja ennen tavaroiden laittoa paikoilleen, kun edellinen asukas oli vielä käväissyt asunnolla. Edellinen asukas oli hieman loukkaantunut, kun hänen siivoamisensa ei ollut kelvannut.

Sen verran tietysti unohdin tehdä, että asunnolla olisi pitänyt kirjata ylös nähdyt puutteet. Saunan lamppu oli palanut, se pitää kirjata. Muuta en keksi. Normaalia kulumien jälkeä asunnossa on, niille ei mahda mitään. Se pitää vielä tehdä huomeenna ennen kuin palautan avaimet L&T:lle Lutakkoon. Hyvissä ajoin ennen kuun vaihdetta.

Sitten on jatkettava vielä oman asunnon kaaoksen purkamista. Se jatkuu vielä vähän aikaa.

torstai 24. huhtikuuta 2014

Yllättäen ja pyytämättä ... hana!

Hana - pyytämättä ja yllättäen. Testattu. Toimii.
Päivä on mennyt taas erinäisissä aktiviteeteissa ja ehdin käväisemään asunnolla illansuussa. Allas on asennettu ja siellä on – yllätys, yllätys – uusi hana! Eilen kun kävin asunnolla, juteltiin remonttireiskan kanssa että laitetaan vanha keittiön hana paikoilleen. Jynssäsin sen vielä eilen varta vasten kiiltäväksi asennusta varten.

Mutta – yllättäen ja pyytämättä – minulla olikin uusi Oraksen hana. Saman näköinen, kun kylpyhuoneessa olevat Grohe -hanat.

En tiedä, miksi näin on tehty. Asia on ok, ei siinä mitään. Kiinnostaa vaan tietää, oliko siinä hanassa jotain vikaa. Pitänee joku kerta muistaa kysyä remonttireiskalta.

Laminaatti on asennettu ja huonekalut on jo suunnilleen oikeilla paikoillaan. Listoja vielä puuttuu, joten ihan vielä ei kannata seinustoja vuorata täyteen tavaraa. Niin ja ne ovet.

Olisin periaatteessa voinut muuttaa tänään jo asunnolle. Mutta pitkän päivän jälkeen katsoin vain pitkään makuuhuoneessa sängyn päällä olevaa kirjakasaa ja tyhjää pölyistä kirjahyllyä. Hylly olisi pyyhittävä ja kirjojen siirtely olohuoneen puolelle ei ole mikään pieni operaatio. Sängyn päällä on myös muuta tavaraa sen verran paljon, että sen tyhjäys ei ole vain kirjoista kiinni.

Ja toisaalta: minulla on tällä hetkellä auto täynnä Vapaalla 2014 – messuille menevää materiaalia. Saan ne autosta pois huomenna iltapäivällä, joten vasta sen jälkeen pystyn siirtämään tavaroita evakkokämpältä kotiin.

Huokaus. Lähdin asunnolla ja päätin tämän illan vain... olla. Ehdin huomenna aamusta sinne asunnolle rätin kanssa.

Vietetään nyt vielä tämä ilta evakossa. Jos lähes kaksi kuukautta olen punkannut ilmapatjalla, niin tuskin selkä rikkoutuu yhdestä ylimääräisestä yöstä. Ai että, että on jo ikävä omaa sänkyä.

keskiviikko 23. huhtikuuta 2014

Pilven päällä, siiven alla se on - muuttolinnun koti

Allaskaapisto ja välitilan laminaatti paikoillaan.
Remontti etenee. Tänään on laitettu allaskaapisto ja välitilan laminaatti paikoilleen. Samoin olohuoneen laminaatti on viimeisiä lautoja vajaa valmis. Taputan itseäni olalle. Tumma välitilan laminaatti ja matta metallinsävy näyttää hyvältä.

Juteltiin remonttireiskan kanssa aikataulusta. Hän pyrkii saamaan asunnon muuttokuntoon viikonlopuksi. Huomiseksi yritetään saada paikalle putkimiestä, joka kytkisi vesiviennit paikoilleen. Myös kirjahyllyt yritetään saada huomenna takaisin paikoilleen, että saan alkaa makuuhuoneen kirjapinojen purun.
 
Kaappien ovet ja listat laitetaan myöhemmin yhdellä kertaa, kun tulevat. Ne ei muuttoa haittaa. Näillä mennään, mitä on annettu.

Eli muutto on edessä lähipäivinä. Viikonloppu on ehkä hieman haasteellinen muuttoa ajatellen, koska Paviljongissa on molempina päivinä Vapaalla 2014-messut, joissa päivystän osan aikaa. Avain pitäisi saada palautettua evakkokämpästä viimeistään tiistaina. En tiedä onko L&T kuinka pitkään auki vappuaattona, joten mielelläni en jätä sinne asti.
 
Sen kun vielä keksisi, millä motivaatiolla siivoaisi tämän evakkokämpän muuttaessa. Kai se vaan on niin, että pakko on se paras motivaattori.
 
Pilven päällä, siiven alla se on - muuttolinnun koti. Toivon mukaan se on kohta se oma koti.

tiistai 22. huhtikuuta 2014

Asiat perspektiiviin; jollakin menee vielä jännemmin!

Päivä on ollut aika täysi kaikenlaista aktiviteettia, joten ehdin käymään remppakämpällä vasta illansuussa. Harmikseni siellä ei ole tapahtunut mitään uutta, keittiökalusteet ovat vielä keskellä huonetta ja laminaatti puoliksi laitettuna. Pieni toivonkipinä kuitenkin elää, että allaskalusteet saisi paikoilleen lähipäivinä ja pääsisin muuttamaan kotiin loppuviikosta.

Ainakaan en toivo, että remontti lähtisi hyytymään loppumetreillä. Niin kuin maalailee tämän päivän artikkeli Iltasanomista. Sain seuraavan linkin ystävältä FB:n chatin kautta:

"Kotiremontista tuli naiselle painajainen – urakoitsija uhkaili venäläisillä perintämiehillä ja hivillä"
 
Ystävän viesti jatkui vielä: "Antaahan se aina perspektiiviä että jollain menee vielä jännemmin". No sano!

Repesin ihan täysillä, kun luin chat-viestin. Ja repeäminen oli inan verran noloa, koska istuin parasta aikaa kevätkokouksessa, jossa olisi ehkä pitänyt käyttäytyä korrektisti. Onneksi istuin peräpenkissä ja pöytäseurueeni tuskin hämmentyi käytöksestäni. Keskustelu oli normaalin levotonta muutenkin.

Kiitos päivän piristyksestä, Johannes!

lauantai 19. huhtikuuta 2014

Vitkastelun ammattilainen vauhdissa

Kirjat ja muu irtain tavara siirrettynä makuuhuoneeseen.
Eilisen pitkäperjantain vietin lomaillen kotikonnuilla, mutta tänään otin itseäni niskasta kiinni. Siivous oli vain aloitettava jostain.

Loistava kykyni viivytellä siivouksen alkua toimi taas hyvin: sain aamun aikana kirjoitettua roikkumaan jääneen kannanoton loppuun, päivitettyä yhdet websivut, vastailtua pariin sähköpostiin, käymään kaupassa ja hakemassa juoksukahvit ABC:ltä. Niin ja juoda ne kahvit vielä tuijotellen kämpän kaaosta ja huokaillen raskaasti. Sen jälkeen räpläsin kännykkääni, latasin Spotifyn ja etsin sopivaa siivousmusiikkia. Se oli tällä kertaa Spotifyn Punk -kokoelma. Toimi. Kunnon agressiolla sain vähitellen itseeni vauhtia.

Kirjahylly oli tyhjennettävä, jotta asentaja pääsee tekemään olohuoneen laminaatit loppuun. Täytenä sitä ei liikuttele helpolla. Kuten ei myöskään isoa arkkua, joka oli täynnä mm. mappeja ja LP-levyjä. Siirtelin kaikki irtaintavarat makuuhuoneeseen. Nyt on olohuone siinä mallissa, että laminaatti on mahdollista tehdä loppuun. Remonttireiskan ongelmana on siirrellä isot huonekalut paikasta toiseen, sitä en lähtenyt tekemään.

Samalla punk-vauhdilla pesin pari koneellista pyykkiä sekä hinkkasin astianpesukoneen ja uunin. Kun tulee uudet valkoiset kaapin ovet, uunin ja astianpesukoneen pinttynyt ikikarsta ei olisi näyttäytynyt mairittelevalta. Tosin uuni oli niin pinttynyt, että jätin vielä pesuaineet vaikuttamaan yön ajaksi.

Eli projekti jatkuu edelleen: huomenna ja maanantaina jatkan jääkaapin jynssäyksellä ja pesen valkoisen pölykerroksen pois olohuoneesta ja keittiöstä. Iso urakkani vaatekaappien tavarakaaoksen osalta on vielä ajatusasteella.

Oikealla kuvassa todiste siitä, että olen valmis luopumaan jostain - muovikipoistani! Heitin roskalavalle 5-6 kassillista lasi- ja muovipurkkeja ja muuta turhaa tavaraa. Ja nämä oli vain keittiöstä ja siivouksesta - makuuhuoneen kaapistoon en siis vielä koskenut. Varasin sitä varten isoja roskapusseja rullallisen. Niitä vielä kuluu.

Ai niin - huomenna menee iltapäivä/ilta Happee-Classic finaalipelissä järkkärinä. Sitä varten piti etsiä lenkkärit makuuhuoneesta, jotta jaksaa seisoa jäähallin ovella tarvittavan muutaman tunnin. Keksin kyllä missä ne lenkkarit oli, kun olin lähdössä asunnolta. Eteisen laatikossa. Joka on makuuhuoneessa. Siinä, missä nyt on päällä ja edessä mm. laatikoita ja kirjoja. Damn. Tätä asiaa en sitten miettinyt yhtään loppuun. En jaksanut lähteä purkamaan kasaa - mietin huomenna tähän ongelmaan uutta tulokulmaa.

keskiviikko 16. huhtikuuta 2014

Mistä on pääsiäinen tehty?

Uudet laatikot ja pari laminaattia aseteltuna.
Eräs kaverini sanoi äsken puhelimessa, että jos vielä joku sanoo kuluneen fraasin "munarikasta pääsiäistä", niin vetäisee turpaan.

Minulla on vähän sama fiilis, jos joku vielä kysyy, että mitä aion tehdä pääsiäisenä. Jaa että mitä teen. No siivoan. Jynssään uunia. Pesen valkoista pölykerrosta kalusteista. Inhokkihomma. ”Dirty Job but Somebody's Gotta Do It".

Voin piristää itseäni sillä ajatuksella, että niin paljon kun on asunnossa purettu, niin tänään on rakentunut jotain uutta. Keittiöön on tänään levitelty kosteussulkua ja allaskaapisto on valmiina asennukseen.

Uusi laatikosto on paikoillaan ja taso kiinnitettynä. Kaappien ovet tulee myöhemmin, mutta niillä ei nyt niin ole väliä. Kunhan saisi sen verran kalusteita paikoilleen, että pääsisi vähitellen muuttamaan kotiin.

Sovin remppareiskan kanssa, että hän asentaa myös vaatekaappien ovet, kun tulevat perille. Sitä varten kysyin, että onko vaatekaapin hyllyt tyhjennettävä. Periaatteessa ei tarvitse kuin saranoiden kohdilta.

Mutta toisaalta nyt olisi aivan loistosauma tehdä inventaario kaapistolle ja heittää turhat tavarat pois. Kaikki ne vanhat vaatteet ja joulukoristeet, joilla en ole tehnyt vuosikausiin mitään. Ja jos vaikka heittäisi samalla ne saunassa olevat muovirasiat menemään. Hurja ajatus.

Kevätsiivous. Siitä on minun pääsiäinen tehty.

Munarikasta pääsiäistä (nyt väistelen sitä tirvaisua!).

lauantai 12. huhtikuuta 2014

Vapuksi kotiin?

Valkosaarni.
Tilannetiedotus rahareikäpäivä nro 54. Siis ihan totta, yli 50 päivää! Kyllä aika menee nopeasti.

Lattiamateriaalin kävin valitsemassa torstaina. Päädyin vaihtoehdoista valkosaarniin. Kertaheitolla asunto muuttaa ulkonäköään pähkinän värisestä vaaleammaksi. Isot huonekalut olohuoneessa (kirjahyllyt, arkku, tv-taso, piano ja viinivitriini) on tummaa puuta, joten kontrasti on varmasti omiin silmiin aluksi iso.

Keittiön hankinta itsessään oli pari päivän kiertelyn tulos. Sain eräältä keittiöntoimittajalta hienon kokonaistarjouksen, joka olisi muuttanut keittiön toiminnallisemmaksi monessa suhteessa. Mutta se olisi vaatinut nykyisten rakenteiden purun ja mm. katon korjausta. Jos seinä olisi purettu, niin tämä olisi ollut varteenotettava vaihtoehto. Pidin pääni sen verran kylmänä, että en päästänyt remonttia tässä kohtaa lapasesta.

Vanhat kaappirakenteet olivat siis vielä kunnossa ja niihin on mahdollisuus vaihtaa ovet. Allastaso menee uusiksi ja siihen tulee pienempi allas kuin ennen. Tasot keittiön molemmin puolin menee uusiksi ja ne on ulkonäöltään tummempia betonia. Mikron saa nostettua ylemmäs kaappirakenteeseen, jolloin pöytätilaa säästyy. Bonuksena tulee myös lisää laatikostotilaa jääkaapin vireen. Kulut ei nouse kohtuuttomiksi - vaikka sitten tulee vaatekaappien oviakin.

Välitilan laatta on vielä valitsematta, mutta minua kiinnostaa tällä hetkellä välitilalaminaatti. Väreistä erilaiset mattapintaiset metallivärit näyttivät hienoilta. Pitää käydä vielä katsomassa sitä uudelleen pintatason kanssa - mieli voi vielä muuttua. Se on naisenoikeuteni.

Aikataulu hahmottuu vähitellen. Rakenteet on haettavissa vaikka heti, kaappien ovissa menee hieman pidempään. Mutta se ei estä urakoitsijaa aloittelemasta omaa osuuttaan. Sovin heidän kanssa, että hakevat rakenteet sitten kun ovat tulossa touhuamaan asunnolla. Remppareiskat on nyt toisella työmaalla, mutta ehtinevät ensi keskiviikkona tai torstaina takaisin minun asunnolleni.

Pääsiäinen tulee väliin, mutta näillä näkymin pääsen vapuksi kotiin. Sen verran olin luottavainen tuohon aikatauluun, että irtisanoin asuntoni jo JVA:lla tämän kuun loppuun. Eli kohta pitää suunnitella takaisinmuuttoa. Siis siihen sotkuun ja kaaokseen, jonka siivoaminen ei varmasti onnistu päivässä tai parissa. Huokaus.

Pieni yhteensattuma. Tai ehkä ei yhteensattuma, vaan alitajuntainen valinta. Katselin vuokra-asunnon makuuhuoneen kaappeja ja mietin, mitä tuttua niissä on. Olin valinnut keittiön kaapeiksi samanlaiset ovet! Ei huono edelleenkään.

perjantai 11. huhtikuuta 2014

Kuinka kallis on oven avaus makuuhuoneeseen?

Kuva edellisestä remontista, joka lähti lapasesta.
Toistan itseäni. Viime blogissa keittiön lisäksi tuli lattia. Nyt keittiön lisäksi taitaa tulla makuuhuoneeseen vaatekaappien ovet. Ehkä. Selviää piakkoin.

Olen kokenut tämän ennenkin. Joku vuosi sitten poistin eteisestä ja makuuhuoneesta vanhat sadejuoksutukset. Ne oli rautaputkia, jotka veivät turhaa tilaa makuuhuoneen kaappien sisältä lähes neliön verran. Tästä lähti liikenteeseen kallis dominoefekti.

Putken poiston seurauksena vaihdatin makuuhuoneen vaatekaappien rungot. Mutta koska vanhat rungot oli kiinni seinässä, niin oli purettava koko makuuhuoneen ja olohuoneen välinen seinä. Ja sen seurauksena tuli uutta seinää ja maalattavaa tapettia. Eli piti myös maalata huoneisto. Ja sen seurauksena katto näytti alkuperäisessä kuosissaan vanhalta, niin naputeltiin samalla koko huoneistoon uusi kattopaneeli. Eli kaapit-seinä-tapetit-maali-katto.

Kaiken tämän jälkeen tuli joku häsläys ja makuuhuoneen kaappien ovet ei koskaan tulleet perille. Eli minulla on ollut makkarissa "avohyllyt" ilman ovia. Todella sekavan näköinen viritys, mutta remonttiväsymys oli siinä vaiheessa jo niin pahasti päällä, etten siitä enää piitannut.

Nyt samalla, kun keittiön kaappien ovien mittausta tehtiin paikan päällä, mietin kaksi kertaa että näytänkö samalla makkarin kaappien rungot ja pyydän tarjouksen ovista. Tiesin, että makuuhuoneen oven avaus tuo lisää kuluja. Mutta toisaalta; samalla, kun minulla on keittiön asentajia paikalla, voisin pyytää heitä asentamaan vaatekaappien ovet. Ja jos nyt samalla tekee, saisi samalle vuodelle yhdellä kerralla kotitalousvähennystä töiden osuudesta. Loogista? Ainakin minusta. Päästin suustani kohtalokkaat sanat: "Haluatko nähdä makuuhuoneeni?" Nyt sitten odottelen tarjousta ovista.

Mittaaja kysyi, että onko täällä vielä jotain ja että katsotaanko vielä vaikka kylppäriin. En uskaltanut päästää häntä sinne. Mitä lie se olisi aiheuttanut. Poreammeen?

tiistai 8. huhtikuuta 2014

Piti tehdä keittiö, tuli lattia

Taas niitä päiviä. Eikös ole tarpeeksi tekemistä siinä, että pitää miettiä kaapistoja ja niiden värityksiä? No ei riitä. Urakoitsija soitteli soitteli tänään, että vahingon edeltä purettua laminaattia ei enää tehdä ja täysin vastaavan näköistä ei löydy. Minun pitää siis valita itselleni uusi lattiakuosi.

Joku tietysti tässä vaiheessa hurraisi, että kiva saada uusi lattia. Mutta olen pitänyt lattiani väristä – eli liian vaaleaa, ei liian tummaa. Harmi vielä sinänsä, että laminaattia on purettu sekä eteisestä, olohuoneesta että keittiöstä, eli koko alue menee nyt uusiksi. Vesivahinko 13 neliöön, mutta laminaatit... olisiko noin 30 neliöön? Makkarin lattiaan ei tarvitse sentäs koskea. Ja laminaatista olen pitänyt materiaalina, saa tällainen tumpelo tiputella vaikka mitä eikä naarmuunnu.

Taloyhtiö maksaa laminaatin tiettyyn summaan ja jos haluan erikoisempaa ratkaisua, niin maksan erotuksen. Katsoin nyt jo valmiiksi netistä perus-laminaattivaihtoehtoja, jotka menevät hintaraamiin:
Tammi
Pähkinä
Harmaa lehtikuusi.
Toki voisin miettiä myös kalliimpia ja maksaa välirahaa - mutta näin äkkiseltään kuvaruudulta katsoen mikään malli ei noussut toisen edelle. Ehkäpä kaupassa voi tulla eri fiilis, kun näkee materiaaleja "livenä".

Keittiön kohdalle voisi harkita toista laminaattia, joka voisi näyttää enemmän kivipinnalta. Kalliimpaa toki, mutta ei tulisi montaa neliötä. Esimerkiksi:
Rusehtava laattajäljitelmä.
Tumma laattajäljitelmä.
Lattian valintaan - eritoten keittiön kohdilla - vaikuttaa tietysti... keittiö. Olen sopinut huomiselle käynnin keittiösuunnittelijan kanssa. Varasimme reilun ajan, siinä ehtii siis vaihtamaan mielipidetään moneen otteeseen suunnittelun aikana. Eikös se ole naisen oikeus?

Saas nähdä mitä tästä tulee...

perjantai 4. huhtikuuta 2014

Karkkipäivä peruttu

Kirjoittelin viime viikolla, että kiire on vain asenne. Ajattelin korjata asenneongelmaani, mutta ei se onnistunut. Keittiö hyökkäsi kimppuuni. Vauhdilla. Keskiviikon tunnelmia löytyy täältä.

Olin käynyt pitkän vuoropuhelun itseni kanssa ja vähitellen asennoitunut avokeittiön puoleen. Ajatus tuntui hyvältä. Se, että minulle yllättäen ja pyytämättä annettiinkin seinä, oli pienoinen isku päin naamaa. Karkkipäivä peruttiin.

Koko tilanne on malliesimerkki siitä, miten käy kun tiedonkulku katkeaa. Jos olisin pari päivää aiemmin saanut varoitusta aikataulusta, olisin ehtinyt laittamaan käsijarrua päälle.

Oletukseni oli, että kun betoni valetaan paikalleen, se kuivuu noin sentin viikossa. Olihan siis vielä kuukausi aikaa miettiä ja suunnitella rauhassa keittiön ulkoasua. Tämä pikamassa betonin sijaan tuli täytenä yllätyksenä, en edes tiennyt että sellaista on olemassa.

Remonttireiskat toimivat ohjeistuksen mukaan, eli oletuksena keittiö tehdään aiemmalle tasolle. Olin remontin alkupuolella maininnut isännöitsijälle ohimennen, että nyt kannattaa miettiä keittiön remontti samaan konkurssiin. Mutta en ollut vielä ottanut yhteyttä isännöitsijään tai urakoitsijaan ja sopinut remontin juoksutuksesta. Enhän ollut vielä edes käynyt keittiön suunnittelijan juttusilla tai loppuun asti miettinyt, onko tavoitteenä avokeittiö vai puoliavoin keittiö vai...
Perusilmeeni keskiviikolta...

Remonttireiskojen vauhti näkyi myös siinä, etteivät huomanneet edes kysyä minulta seinätapetin, laminaatin tai maalien koodeja. Remonttireiska oli ehtinyt jo ostaa tapetin, tosin tietämättä, että minulla olisi ollut varastossa kerä kyseistä tapettia jo valmiina. Laminaattin ja maalien koodit minulla on tallessa jossain siellä tavarakaaoksessa, olisin ne varmaan löytänyt jollakin vaivalla. Mutta reiska oli jo kaupassa mallikappaleen kanssa, joten ei ollut tarvetta lähteä etsimään koodeja.

Pieni sivujuonne keskiviikon hämmennyksessä: isännöitsijä oli reiskoille ehtinyt kertomaan, että laminaatteja ja maalikoodeja kannattaa kysyä paikallisen rautakaupan omistajalta, joka on remontoinut muita alueen asuntoja. Siis naapurikämpät, ei minun - olen itse rempannut oman asuntoni vuosien varrella. Mahtoi kyseinen ihminen ihmetellä, jos hänelle todella on soitettu ja kysytty minun asuntoni kalusteista.

Toki - rahalla saa ja karavaani kulkee - voisin purkaa nyt tehdyn seinän ja tehdä sen avokeittiön. Mutta mitä järkeä? Tilaisuus meni ohi. Seinä on jo rakennettu takaisin ja taloyhtiö sen joutuu maksamaan.

Tällä hetkellä järkevintä on pitää vanhat rakenteet yläkaapeissa ja vaihdattaa korkeintaan ovet ja vetimet. Miettii myöhemmin sitten isompaa remonttia, jos intoa riittää. Alakaapisto sentäs menee uusiksi. Alakaapiston rakenteet olivat huonokuntoiset ja tiskiallas oli liian iso nykyaikaisiin tarpeisiin. Palaveri keittiösuunnittelijan kanssa on sovittuna ensi viikon keskiviikolle.

Ei mahda mitään, inan verran on tunne että tikkari oli jo valittuna, mutta ei vielä ehtinyt kääreistä ulos kun ilmoitettiin, että karkkipäivä on peruttu.

keskiviikko 2. huhtikuuta 2014

Tää on nyt valmis - laitetaanko vanhat kalusteet paikoilleen? TÄH?!

Mä ja mun uusi yllättävä seinä.
Hämmentävä puhelu:

U(rakoitsija):  Kaikki alkaa olemaan valmista, varmistan tässä vaiheessa että laitetaanko vanhat keittiökalusteet paikoilleen?
M(inä): MITÄH?!
U: Niin että tapetteja juuri haettiin kaupasta, mutta ajattelin vielä varmistaa että oletko hommaamassa uutta keittiön kalustoa vai naputellaanko vanhat paikoilleen?
M: Mutta se valuhan laitettiin eilen?
U: Joo, siis ei se mitään betonia ole, vaan sellaista massaa, joka kuivuu heti. Oli vähän kalliimpaa, mutta koska alapohja tuulettuu hyvin, niin ei tarvitse edes kuivattaa enempää. Niin että miten niiden keittiökalusteiden kanssa tehdään?
M: Ei nyt niitä vanhoja paskoja paikolleen laiteta!
U: Niin vähän ajattelinkin, sanon remppareiskalle, että heittää roskalavalle. Heippa!

Tarkistin kalenterin, on todellakin helmikuun 2. päivä. Jos olisi ollut aprillipäivä, niin en olisi uskonut sanaakaan.

Soitto isännöitsijälle:
I(sännöitsijä): Joo, soitettiin juuri minullekin ja kysyttiin sinun puhelinnumeroa.
M: Siis minulla oli sellainen käsitys, että betoni kuivuu vähintään sen sentin viikossa, että tässä on vielä ainakin kuukausi aikaa...
I: No nyt tämä menee vähän nopeammin, eikös se ole vaan hyvä juttu.
M: No joo, kyllä toisaalta, mutta kun minulla kun oli aika keittiötoimittajan kanssa vasta ensi viikolla...
I: No ne kalusteet kyllä ehtii.
M: ...joo...no...ok.

Kävin asunnolla:
R(emonttireiska): Hei, odottelen tässä juuri, että tuo tasote kuivuu että pääsee tapetoimaan.
M: ... joo ... siis mulla on siis jo seinä ...
R: Tapetti on tässä, löysin samaa kuin aikaisemmin. Mikähän tuon seinän maalin värisävy on?
M: Ei kyllä mitään muistikuvaa.
R: No otan vaan näytteen, kyllä ne siellä kaupassa sen saa selville.
M: Joo. Niin kai. Ei mulle sitten tullutkaan avokeittiötä.
R: ... ?
M: Niin että kun tuo seinä on jo tuossa paikoillaan.
R: Ai jaa, ei minulle kukaan sanonut mitään.

Ei minullekaan.

tiistai 1. huhtikuuta 2014

KVB

Kuivatus tehty, lattia vuorattu styroksilla 31.3.
Juhlaretonki päällä skumppalasi kädessä käyty keskustelu muutaman henkilön kanssa, jotka olen viimeksi nähnyt vuosia sitten:

Minä (M): Hei pitkästä aikaa! Onko siitä tosissaan 3 vuotta kun on nähty!
Ystävä (Y1); No hei, miten remontti etenee?
M: No nyt on vähän aikaa tilanne pysynyt samana.
Y: ...eli kuivatus menossa edelleen?
M: Juuri niin.

Ystävä nro 2 tulee sujuvasti mukaan keskusteluun:
M: No moi, mitä kuuluu?
Y2: No hyvää, mutta entäs sinä. Oletko jo niitä keittiöitä miettinyt?
M: En ole ehtinyt, ajattelin ensi viikolla kierrellä kauppoja.
Y2: Mutta hei, tsemppiä!




Betonivalu tehty aprillipäivänä.
Näin se elämä helpottuu, kun kirjoittaa taustatiedot blogiin - ei tarvitse pitkiä alustuksia vaan päästään heti asiaan.

KVB - Kato vesivahinko blogista.