tiistai 11. maaliskuuta 2014

Kippari-Kallen [piip]reikä

Asunnossa alkaa vähitellen tapahtumaan. Kuulin tänään isännöitsijältä, että torstaina remppareiskat käyvät tarkistamaan tilanteen ja arvioivat, pitääkö huonekaluja siirtää olohuoneesta pois muovien levittelyn ja kuivatuksen tieltä. Toivon todella ettei. Tai sitten saavat ihan itse hilata sen pianon takapihalle tappajarusakon hampaisiin.

Vaikka keittiön kaapistoja olen jo tyhjännyt, vielä on kuivatettavassa tilassa tavaraa. Olohuoneesta löytyy siis piano, iso arkku (sisällä tavaraa), kirjahylly (lasiovet ja täynnä kirjoja), tv-taso (tyhjätty), viinivitriini (tyhjätty sekin) ja sohva. Seinillä on vielä muutama taulu. Eteisestä löytyy hyllykkö (tyhjä).

Remonttireiskoista tulee mieleen aiempi iso remontti yhtiössä lähes kymmenen vuotta sitten, eli kesällä 2005. Tämäkin liittyy itse asiassa reikiin - tällä kertaa katon reikiin. Huoneistoihin rakennettiin koneelliset ilmastoinnit. Sitä varten olohuoneen kattoon piti porata reikä venttiiliä varten.

Olin todistamassa tätä prosessia. Meillä oli putkimies, jota kutsuimme alueella yleisesti nimellä Kippari-Kalle. Lempinimi taisi eniten liittyä hänen piipun polttamiseen, ei sinänsään mihinkään isoon habaan. Kippari-Kalle tarkasteli kauan rakennuspapereita, mittaili oikeaa paikkaa ja vihdoin viimein porasi pyöreän reiän olohuoneen kattoon. Sen jälkeen hän nousi välikatolle ja porasi reiän vastaavaan kohtaan kattoa toisesta suunnasta.

Surullisenkuuluisa katossa
oleva [piip]reikä peitettynä jeesusteipillä.
Välikatolta kuului kolinaa, porausta ja ... sen jälkeen pitkä sadatteluputki sensuroituja [piip]-sanoja. Vaiteliaana Kippari-Kalle käveli takaisin olohuoneeseeni, teippasi juuri tekemänsä reiän jeesusteipillä ja porasi reiän sen viereen. Sen jälkeen sanoi vain hiljaa: "Kattoparru".

Minulla oli pari vuotta jeesusteipit katossa ennen kuin naputtelin sen päälle hopeasaarnilevyjä. Kerroin aina ihmettelijöille, että katossani on Kippari-Kallen [piip]reikä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti