Takapihan kraateri.
Tuossa oli aiemmin kukkapenkki. |
Tapasin pari päivää sitten ystäväni, jonka kanssa en ollut puhunut pariin viikkoon. Keskustelumme sai omituisia piirteitä, koska hän ei tiennyt nykyisestä rahareiästäni. Hän puhui takapihani kraaterista, minä viemärin vastaavasta.
Y(stäväni): Hei, miten se kraateri siellä etenee?
M(inä): Ei siellä oikeastaan mikään nyt etene, kuivatus ei vielä ole alkanut.
Y: Kuivatus?
M: Niin, siis eihän siellä kuitenkaan asua voi. Muutin väliaikaisesti Äijälään.
Y: Siis sen kuopan takia?
M: Niin, niin, eihän siellä voi tehdä edes ruokaa.
Kuva takapihaltani naapurin puolelle.
Välinen aita on nojallaan verannan kaidetta vasten. |
M: ...siis kämpillä, kun se keittiö on vedetty ylös.
Y: Siis joutuko ne kaivaan asunnon sisältäkin ?!
M: [vähitellen alkoi raksuttaa, ettemme ehkä puhu samasta asiasta] ... joo, siis eijeijeij.... Siis mulla oli kämpässä vesivahinko [päivitin ystävälleni tilanteen]
Ystäväni oli vähän aikaa hiljaa ja sanoi:
Y: ---- niinkun sulla on kämpässä rahareikä ja takapihalla kraateri?
Onneksi olen minä, enkä naapurini...
Hänellä kaivettiin koko piha ylös! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti